Paikallisella otteella
Tampere 89.0     Ikaalinen 91.2     Parkano 87.8

3.5.2017 - 15:22

Nyt kannattaa pelätä!

Nyt kannattaa pelätä!

 

Minä olin lapsena mainittavan säikky. Vaikka puolet rohkeampi pikkusiskoni pelkäsi ainoastaan avaruutta ja karkkipäivätöntä viikkoa, ei minulla koskaan ollut varaa häntä siitä moittia: minä itse pelkäsin nimittäin keräkaaleja. Puolustuksekseni väitän kuitenkin, että keräkaaleissa todella on jotain epäilyttävää.


Tulevana kesänä lasten ja lastenmielisten pelot muutetaan lämpimäksi toveruudeksi, kun ensiviikolla ensi-iltansa saava Hui Kauhistus! tuo Mauri Kunnaksen kummajaiset Tampereen Komediateatterin lavalle. Esityksen on Kunnaksen samannimisestä kirjasta dramatisoinut ja ohjannut Sami Rannila, joka turkulaisuudestaan huolimatta osoittautuu varsin päteväksi tekijäksi.

Mauri Kunnaksen kirjat ovat aarteita. Vaikka olenkin vannoutunut sanojen ystävä, pidän myös siitä, että Kunnaksen kirjoissa jätetään sijaa mielikuvituksille. Kuvissa tapahtuu samanaikaisesti satoja asioita, joita lukija saa itse havainnoida tekstien antaessa sijaa arvailulle. Se on tärkeää ajatusleikkiä, jota tarvitsevat niin lapset kuin aikuisetkin. Tämä sama oivallus on onnistuneesti tuotu Komediateatterin lavalle – tarina on tarina, katsojan iästä riippumatta. Kuten maailman parhaassa lastenkirjassa, Pikku Prinssissä, avautuu tämäkin kertomus katsojalleen juuri siten, kuten katsoja sen omassa elämässään voisi kokea. Kaikkihan me jotakin kummallista pelkäämme.

Oma lapsuuteni opetti tarinan olevan paras lahja, jonka lapselleen voi antaa. Iltasadut, kirjastot, satukirjat ja suvun kertomukset ovat korvaamattomia aarteita aikuiseksi kasvaessamme. Tarinat herättävät meissä uteliaisuuden, jota elämisen rikastuttamiseen tarvitsemme. Mitä enemmän me kyselemme, sitä enemmän me näemme. Sitä paitsi, hyvät tarinat tekevät meistä kiltimpiä ihmisiä.

Kuten Mauri Kunnaksen kirjoissa, tuodaan myös Hui Kauhistus! -näytelmässä korostetusti esiin maailman lempeä ja toisinaan hullunkurinenkin arvoituksellisuus. Kun lavalle ilmestyy kävelevä muumio, jota hajamielinen tutkija ei hoksaa säikähtää, muuttuu tilanne jännittävästä hauskaksi. Ja kun kummajaiset osoittautuvat haavoittuvaisuudessaan meidän kaltaisiksemme, me muistamme pelon ja vihan olevan liian usein vain tietämättömyyttä. Se on muistutus, jota me aikuiset tarvitsemme juuri nyt.

Eräs esityksen mainioimmista oivalluksista lämmittää vanhan keräkaali-pelkurin mieltä. Siinä äiti pohtii: ”luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja.”

Niinpä.

Hui Kauhistus! saa katsojakseen paitsi minut, myös tokaluokkalaisen kummipoikani. Sillä juuri hullunkuriset pelkomme ja niiden kohtaaminen tekee meistä niitä rohkeita seikkailijoita, joita meidän kuuluukin olla.
 

Takaisin listaan

Linda Huhtinen

Linda Huhtinen

Paljasjalkainen tamperelainen, tossupallojoukkueen kapteeni, sanojen ja avaruuden ystävä Pispalasta.

info@lindahuhtinen.fi   |   www   |   Twitter

Blogin uusimmat

07.06.2017 06:00
Lauri Viita ja elämän tarkoitus

31.05.2017 06:00
Kesä Juicen kanssa

03.05.2017 15:22
Nyt kannattaa pelätä!

26.04.2017 06:00
Kasvottomat rakkaat

12.04.2017 06:00
Miltä tähdet tuoksuu?